Olin ollut saattajieni mielestä tosi reipas tyttö koko matkan.Mikäs siinä kun oli niin mukavaa
matkaseuraa ja minua pidettiin kuin kukkaa!!
Automatkalla sit pieni itku pääsi kotimaani Belgian,äitini,kasvattajani Cindyn sekä Yannin sekä muiden sisarusteni ja kavereiden muistoksi.Onneksi uusi mammani oli varustautunut namein ja niitä sitten popsiessa
elämä alkoi näyttää taas valoisammalta.
Uudessa kodissa oli tietty paljon tutkittavaa ja nälkäkin oli kova.Onneksi sapuska tarjoiltiin heti.Sitten olikin jo aika mennä yöpuulle joten kapusin prinsessapetiini.Olipa se pehmeä ja lämmin! Itseasiassa niin lämmin
että hetken päästä siirryin paljalle lattialle,ihanan viileää laminaattia!!Siinä uni maittoi ilman itkuja aina aamuun asti.
Kuvassa olen lentokentällä juuri maahan saapuneena.
Rankka päivä takana,aika käydä nukkumaan. Kauniita Unia kaikille!!
Kommentit