Lauantai aamuna Kaarina ja Feno tulivat hakemaan meitä jo aikaisin.Tässä me poseerataan kauniisti.

Mukaan haettiin vielä Minna ja sitten matka kohti Helsinkiä alkoi. Eikä se loppunutkaan vielä Helsinkiin, vaan siellä ajettiinkin suoraan laivan sisään. Saatiin hyvä paikka yläkannella,juuri lipan alla.Peräämme tuli enää yksi auto, joka sit olikin jo taivasalla. Äiti lähti Kaarinan ja Minnan kanssa jostain ovesta, jahka meidät olivat juottaneet ja heipattaneet. Me päätettiin ottaa Fenon kanssa tirsat. Parin tunnin päästä he jo palasivatkin ja matka jatkui. Olimme kuulema Tallinnassa, jossa suunnistettiin kohti hotelliamme. Se oli nimeltään Susi. Siellä pihalla oli kyl meistä Fenon kanssa aikas pelottavan näköisiä päitä ja torsoja ja kyllä me niitä haukuttiinkin. Äiti sit sano meille että ne on kiveä. Niimpä onkin, totesi Feno ja nosti torsolle koipeaan.

Ei enää pelota yhtään!!! Tää oli semmonen makaava täti ja mä seison sen pyllyn päällä. Hotellin vieressä oli kiva puisto joka tuli tutuksi vierailumme aikana. Tuli kyllä monelle muullekin koiralle,sillä meitä oli paljon kyseisessä hotellissa samaan aikaan. Haukunta kuului pihalle asti, kun jonkun mamma oli jättänyt haukkunsa yksin huoneeseen. Oltiin mekin Fenon kanssa välillä ihan keskenämme, mut ei me huudeltu siellä. Vähän mä kyllä nyyhkytin äitin perään, mut Feno vakuutti mulle , että pian ne sieltä tulee. Niinkuin tulivatkin.

Seuraavana päivänä, Sunnuntaina, me pakkauduttiin taas autoon koko porukka ja ajeltiin pieni pätkä Kalev stadionille. Siellä oli joku näyttely.Me jouduttiin aika kauan ootteleen,vaikka aikataulussa oli aika laitettu ihan minuutilleen.Mun vuoroni olis pitänyt olla klo 11.39 mutta melkein tunnin meni aika yli. Tuomari ei tykännyt meistä junnunartuista ja ei sitten tullut juniorivoittajaa-09 nartuista. Se junnupoika tais kyllä tittelin saada.

Tässä me poseerataan ja äiti ottaa kanssa kuvaa tuossa taustalla. Mä sain H:n ja siihen loppui mun urakka tässä näyttelyssä. Fenon vuoro oli sit muka tunnin päästä mun jälkeen, mutta kehä oli jo 1.5 tuntia myöhässä siinä vaiheessa. Feno sai EH:n joten siinä vaiheessa pääsimme lähtemään takaisin hotellille. Ei tullut mainetta ja kunniaa tällä kertaa, mutta yksi mukava kokemus lisää meille kaikille. Maria kyllä kehui meitä että kylläpä me ollaan ihanan reippaita, kun tommoseen reissuun olemme viitsineet lähteä. Tämä reissu kun oli ihan salaisuus, jo tammikuussa tilattu matka ja äiti ei olis millään malttanu olla hiljaa asiasta, muttei halunnut mitään paineita, niin vaikenimme kuin muuri. :)

Illalla sitten söpöilimme hotellin edustalla näin kauniisti.

Emmekö olekin söpöja matkaajia????

Maanantaina iltapäivästä alkoi paluumatka. Se meni yhtä hienosti kuin tullessakin, vaikkei yhtä hyvää paikkaa laivassa saatukaan. Tullissa sujui joutuisasti, ei niitä kiinnostanut edes kurkata meitä. Illalla kuuden maissa oltiin kotona. Isi oli laittanut ruuan valmiiksi meille ja oli kovin tyytyväinen tuliaisiin. Sanoi kanssa että olen hänenkin mielestään meille se kaikkein paras koira.   Kiitokset Ihanille matkakavereillemme Fenolle, Kaarinalle ja Minnalle!!! Teidän kanssa oli ilo jakaa tämä kokemus!!!!

Tänään sitten äiti sanoi että nyt pääsen kesälomalle minäkin ja sit ajeltiin meikätyttö nakuksi. Ai sitä riemua, miltä tuntui nakuna juosta oma vinku suussa pitkin pihaa!!!!!!!

Maltoin minä sit illemmalla jo hetkeksi pysähtyä kuvattavaksikin.

Huomenna meillä on paikalliset vesikoiratreffit, mitähän mun kaverit tykkää tästä kesätyylistä??!! Itse ainakin pidän, ei ole niin kuuma ja olihan se jo huopaantunutkin se vanha tukka.