Mun kalenteri alkaa taasen saada täytettä, kun nyt meidän ohjelmaan kuuluu myös tokoilua pe-iltaisin. Kaksi kertaa jo käyty ja siellä on ihan jees. Samaan aikaan hallin toisessa päässä on penturyhmä, joten paljon meitä siellä samanaikaisesti on. Myös lapseni Shania ja Elmo ovat siellä oppimassa käyttäytymistä.

Lauantaina puolilta päivin sain mieluisan vieraan, esikoiseni Elmo halusi tulla äitinsä luo yökylään. Ehkä asiaan hiukan vaikutti myös se, että Katariinalla ja Henrillä oli menoja. Tulivat meillekin niin hienoksi laittautuneina, ettei äiti laskenut mua hyppimään niitä vasten. Höh, mähän vaan oisin näyttänyt kuinka mä heistäkin tykkään! Elmon kanssa sentään saatiin painia just niin paljon ko haluttiin....ja kyllä me painittiinkin.

Tässä on äitee ihan ketarat oikosenaan ko Elmo teki selätyksen.

Me kierittiin ja pyörittiin itsemme läkähdyksiin saakka.

Henkilökuntaaaaaa!!!! Me otettais nyt kylmää vettä, kiitos!

Äiti, mä rakastan sua niin kovin paljon!

Äitikin rakastaa teitä koko pentuetta tosi paljon.

Elmo tuli tosi onnelliseksi, vaikka kyllähän se tiesi minun lapsosiani rakastavan.

Mä hiukan opastin Elmoa agilityesteisiin.

Ai näin vai?? Onkos tässä sit mitään järkee??? Järki löytyi heti keppien päästä, kun Elmo hokasi että siitähän tulee palkaksi nakkia!!

HMMMM..ei hullumpi juttu sittenkään. Tuleekohan musta isona agilitykoira? Aika näyttää, sanoi äiti. Kivaa se kyllä on.

Vaan liian pian tuli sunnuntai-iltapäivä ja Katariina tuli hakemaan Elmoa kotiin. Olivat ne niin onnellisia toisensa taas nähtyään, vaikka Elmo täällä hyvin viihtyikin.

Hei hei, Inez-äiti!! Oli kiva taas käydä. Nähdään pian uudelleen.

Hei hei poikaseni!!!Mä jäin portille katselemaan kunnes ei hännäntupsuakaan Elmosta enää näkynyt. Onneksi taas perjantaina nähdään treeneissä.