Hei vaan!!!!! 

Toivotan Kaikille oikein Hyvää ja Rauhaisaa Joulun aikaa!!! 

Kuva on jo vuoden takaa, mutta eipä olla kirjoiteltukaan tänne koko vuonna. Tulkoon siis UudenVuoden lupaus tässä samalla: vähintään kerran kuussa ensi vuonna kertaillaan täällä, missä on menty ja mitä tullut tehtyä!!! Sekä koosteena pikainen katsaus tästä lopuillaan olevasta vuodesta koitetaan väsätä.

 

Käytiin isolla porukalla näyttämässä (20 ilmoittautunutta koiraa) kuinka ne vesikoirat oikeen ui!! Ja kyllä ne uikin ihan pennusta vaariin mallikkaasti. Pikkuinen Nessikin pisti parastaan, ettei kukaan erottaisi hänen olevan erilainen kuin muut vesipedot.

Ihan täydestä meni wannabe-perron suoritus altaalla.

Tässä Milo käy suihkussa ennen altaaseen menoa.

Bentleykin odottaa kauniisti oman vuoronsa alkua.

Minä en halunnut tuhlata uintiajastani hetkeäkään!! Se on heti vaan menoksi ja lelut lentämään!!!

Nuoremmat katseli altaan reunalta kokeneempien menoa. Kivaa oli jokaisella.

Porukan pienin Alli janoisena rankan session päätteeksi. Onneksi huoltojoukot olivat toimivat.

Tämä se on ihan huippua!!!!

Penukin tykkäsi kovasti. Se vaan pysyy nahoissaan paremmin kuin mä, se on niin ihanan cooool <3

Oli meillä vähän pientä kisan tynkääkin siitä kumpi ekana maissa. Penu tais voittaa, joten ei siitä sen enempiä.

Lopuksi vielä seniorisarjasta Feno antaa tyylinäytteen.

 

 

 

 

Lahden pentunäyttelyssä olivat Hertta ja Milo. Hertan omistaja joutui olemaan töissä, joten pyhäaamuna Hertta tuli meille.

Ei koti-ikävä vaivannut yhtään, kun sai pöllytellä oman äiskän leluja mielin määrin!!

Tässä tutkitaan saalista kovin tarkasti.

Näyttelypaikalla Herttaa jo odottelikin velipoika Milo.

Milo kehässä.

Tuomarin tarkan silmän alla.

Hertan vuoro asettua tuomarin eteen.

Poseerausta.

Sit juteltiin jänniä odotellessa.

Lopputuloksena upeasti Hertta 2. sija ja Milo VSP. Tässä kotonaan otettu palkintokuva!!

Todella mukavia oli äiskän mielestä nämä kaksi mennyrtä pentunäyttely-viikonloppua. Koskahan mä pääsen taas kehän laidalle?? Kyllä se äiskä lupaili, että kyllä me tänä vuonna jossain käydään. Hyvä niin, siellä saa aina reilusti nakkeja!!! Harrastepuolella meillä on nyt vähän hiljaista, kun harkkahallissamme sattui ikävä suurehko vesivahinko. Hyvää sanottavaa on taasen tästä lumen vähyydestä!! Meidän kannaltamme se on onni, koska kaikki ihanat metsälenkit ovat yleensä tähän aikaan vuodesta vain hiihtäjien käytössä, nyt niitä ei sattuneesta syystä ole tullut yhtäkään vastaan!!

 

 

 

 

 

Tosi tylsä päivä mulla, äippä kehtas mut jättää kotiin ja mennä katsomaan mun ja Penun jälkikasvua ekassa näyttelyssään.

Joo, mee sä vaan......kyllä mä pärjään!! Paapot niitä penneleitä kuitenkin oikeen urakalla. Kerro terveisiä kuitenkin. Äippä sit lähti ja palasi suu korvissa iltapäivällä takaisin!! Kehui mulle kuinka hienoja koiria on Helmistä ja Bentleystä tullutkaan. Kateltiin vielä äipän ottamia kuviakin.

Moi, mä oon Helmi!! Inez-äiskälle ja Penu-iskälle terkkuja!!

Ennen kehään menoa oli pieni rentouttava tuokio.

Hei tuolla kehässä on jo muita, miksi mekin ei mennä jo!!  Ai, ne onkin meidän Italian serkkuja, Lagottoja.

Mulla on ainaskin kesken vielä tää Monan suorittama hieronta.

No, joko nyt ois Bentley sun vuoro?????

Sinnepä siis, kehään näytille!!

Hampaatkin annettiin häntä heiluen tarkistaa.

Helmi esittäytyi myös kilpakumppanilleen.

Ja kauniisti osasi olla jo aloillaankin!

Tuloksena upeasti Helmi Kunniapalkinnon kera "pikkutyttöjen" kakkonen ja Bentley VSP!

Äippä oli tosi ylpeä ekakertalaisten suorituksesta !  Lisäksi hän kehui kuinka ihanaa oli nähdä myös Helmin ja Bentleyn perheitä, joten Suuren suuret Kiitokset Teille kun viitsitte tulla paikan päälle!! Arvostelutkin oli todella hyvät, suorastaan erinomaiset!!!

Ulkona piti vielä hiukan muistoksi kuvata. Helmi tarkkana .

Tuuli huitaisi Bentleyn korvan kaakkoon, on niitä kuitenkin kummallakin puolella omansa.

Hiukan vielä sisarusleikkejä ennen kotiinpaluuta.

Nähdään taas, siskolikka , joohan??

Sitten koitti kotiinlähdön aika.

 

 

Hyvää ja Iloista Joulua kaikille!!!!

Aattoilta on vietetty ja meillä olikin oikein mukava ja tunnelmallinen Joulu. Minä sain PALJON herkkuja. Nyt kun tärkein on kerrottu, niin sain minä mm.älypelinkin ja kyllä muutkin lahjoja saivat. Aada ja Viivi olivat kovin innoissaan ja sana Joulupukki lausuttiin moneen kertaan ja kyselyt siitä milloin tuo pukki mahtaakaan saapua.

Aadan kanssa testattiin, onko Joulupukille ja Sini-Tontulle varattu paikka passeli.

Sitten jossain vaiheessa minä menin pesuhuoneeseen syömään herkkuja. Kuulin kyllä, että meille saapui vieraita ja siitä pontevasti ilmoitinkin aluksi. Pääsin minä sit hetken päästä katsomaan, kuka sieltä tuli.

HOU HOU HOU !!!!!!!!!!  Sehän on itse Joulupukki!!!!! Hirmuinen vahtihaukku pukille......hetkinen.... taidanpa haistaa sen rukkasta...ei paha. Entäpä tuo huopatossu??? Sekin on tsekattu ja vaarattomaksi todettu. Entäs sitten Sini-Tonttu? Oi, sekin on Ihqu!!!!  Ei hätää Aada ja Viivi, se on taatusti aito Joulupukki!!!

Ensin pukki ja tonttu lauloivat meille!!

Sitten alkoi lahjojen jako!!

Riemua on pelkkää.....

Hymyyn taipui suut!!!!

Pukin ja juhlijoiden lähdettyä mekin pääsimme rauhoittumaan ja kilttejä olimme tainneet olla, kun pukki jälleen meitä kaikkia oli niin runsaasti muistanut. Tärkeää Jouluna on saada olla Rakkaitten ympäröimänä, kuten Milo-poikani Joulutervehdyksessään sen osoitti. Allaoleva kuva kiteyttää sen!!